2024-07-08
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
Joka vuosi suuri joukko hakijoita täyttää korkeakoulujen pääsykoehakemuksensa tietämättä, mihin yliopistoihin ja pääaineisiin heidän korkeakoulujen pääsykokeet sopivat. Yliopiston pääsykokeisiin hakijoilla on ongelma, että heitä ei hyväksytä korkeakouluihin ja yliopistoihin, heidät vaihdetaan pääaineiksi ja he voivat jopa toistaa opintojaan. Jos ehdokkaat voivat helposti tiedustella korkeakouluopiskelua, korkeakoulujen pääaineita, korkeakouluopiskeluja ja muita niihin liittyviä tietoja, se voi vähentää suurta määrää hakijoiden virheitä korkeakoulun pääsykoevalinnan täyttämisessä. Vastauksena näihin ongelmiin tässä tutkimuksessa ehdotetaan SSM-kehykseen perustuvan korkeakoulujen pääsykokeiden palvelujärjestelmän suunnittelua ja toteutusta.
Tutkimusprosessin aikana tehtiin ensin järjestelmän kysyntäanalyysi ja selkeytettiin järjestelmän toiminta- ja suorituskykyvaatimukset, minkä jälkeen suunniteltiin kysyntäanalyysin tulosten perusteella järjestelmän kokonaisarkkitehtuuri ja toiminnalliset moduulit , Tässä tutkimuksessa toteutettiin järjestelmän koodaus, mukaan lukien käyttöliittymän kehittäminen ja taustaliiketoiminnan logiikan käsittely. Lopuksi järjestelmä testattiin ja optimoitiin järjestelmän vakauden ja tehokkuuden varmistamiseksi.
Tässä tutkimuksessa toteutettu korkeakoulujen pääsykokeiden palvelujärjestelmä on käytännön sovelluksilla todennettu ja osoittaa hyvää suorituskykyä ja vakautta. Tämä järjestelmä ei ainoastaan paranna korkeakoulujen pääsykokeiden hakijoiden hakulomakkeen täyttämisen tehokkuutta ja tarkkuutta, vaan tarjoaa myös hakijoille ja järjestelmänvalvojille mukavampia ja tehokkaampia palveluita, jotka auttavat korkeakoulujen pääsykokeisiin osallistuvia valitsemaan sopivat ja ensisijaiset korkeakoulut ja pääaineet.
Avainsanat: korkeakoulun pääsykokeiden palvelujärjestelmä;
Tämä artikkeli on jaettu 5 osaan.
Luku 1 Johdanto Tässä luvussa esitellään pääasiassa työn taustaa ja merkitystä, mukaan lukien korkeakoulun pääsykokeiden palvelujärjestelmän merkitys ja kehitys. Oppilaitosten pääsykokeiden hallintajärjestelmien kehitystilanteen osalta kotimaassa ja ulkomailla analyysi tehtiin kahdesta näkökulmasta: ulkomaisesta ja kotimaisesta. Samalla se esittelee myös tämän artikkelin tutkimussisällöt ja innovaatiokohdat sekä paperin työn ja ideat. Lopuksi esitetään paperin lukujärjestys.
Luku 2: Johdatus asiaan liittyviin teknologioihin Tässä luvussa esitellään pääasiassa paperiin liittyvää teknistä tietämystä, mukaan lukien Java, SSM-kehys, JSP, B/S-arkkitehtuuri, MVC-tila, Tomcat-palvelin ja MySQL-tietokanta. Näiden tekniikoiden käyttöönotto tarjoaa perustiedot järjestelmän suunnittelua ja käyttöönottoa varten seuraavissa luvuissa.
Luku 3 Järjestelmäanalyysi Tässä luvussa tehdään pääasiassa korkeakoulun pääsykokeiden palvelujärjestelmän toteutettavuusanalyysi, joka sisältää teknisen toteutettavuuden, taloudellisen toteutettavuuden ja markkinoiden toteutettavuuden. Samalla tehtiin yksityiskohtainen analyysi järjestelmän suorituskykyvaatimuksista, toiminnallisista ja ei-toiminnallisista vaatimuksista, mukaan lukien kunkin toiminnallisen moduulin kysyntäanalyysi ja käyttötapausanalyysi.
Luku 4 Järjestelmäsuunnittelu Tässä luvussa suunnitellaan pääasiassa korkeakoulun pääsykokeiden palvelujärjestelmää, mukaan lukien kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu, toiminnallisten moduulien rakenteen suunnittelu ja toiminnallisten moduulien yksityiskohtainen suunnittelu. Samalla selitetään yksityiskohtaisesti myös järjestelmän ei-toiminnallinen suunnittelu ja tietokantasuunnittelu.
Luku 5 Järjestelmän käyttöönotto ja järjestelmän testaus Tässä luvussa esitellään pääasiassa korkeakoulun pääsykokeiden palvelujärjestelmän käyttöönottoprosessia ja järjestelmätestausta. Ensin rakennettiin järjestelmäympäristö ja sitten toteutettiin järjestelmän päätoiminnot, mukaan lukien kirjautumistoiminto, yliopiston tietokyselytoiminto, hakuesitekyselytoiminto jne. Lopuksi järjestelmää testattiin, mukaan lukien toimintatestaus ja suorituskykytestaus.
Järjestelmän kokonaisprosessilla tarkoitetaan koko korkeakoulun pääsykokeiden hallintajärjestelmän toimintaprosessia, mukaan lukien interaktiivinen sisäänkirjautumisprosessi, tiedonhaku, tiedonhallinta ja muut toiminnot. Järjestelmän yleinen toiminnallisuus on kuvattu alla.
Ensin käyttäjä antaa käyttäjätunnuksen ja salasanan kirjautuakseen sisään järjestelmän kirjautumissivun kautta. Järjestelmä tarkistaa käyttäjän syöttämät tiedot.
Onnistuneen kirjautumisen jälkeen järjestelmä määrittää käyttäjän henkilöllisyytensä perusteella käyttöoikeudet. Ylläpitäjät voivat hallita yliopiston tietoja, hakuesitteitä, ammatillisia uutiskirjeitä ja pääsytietoja, mukaan lukien lisäys, poistaminen ja muuttaminen, tavalliset käyttäjät voivat suorittaa vain tietokyselyjä, mukaan lukien yliopistojen tietokyselyt, pääsyesitteet, ammattiuutiskirjeet ja pääsytietokyselyt.
Tietokyselytoiminnossa käyttäjät voivat tehdä kyselyjä eri ehtojen perusteella, kuten yliopiston nimi, pääsyaine, pääsypistemäärä jne. Järjestelmä hakee vastaavat tiedot tietokannasta käyttäjän kyselyehtojen mukaisesti ja näyttää kyselyn tulokset käyttäjälle.
Tietohallintotoiminnossa ylläpitäjät voivat hallita korkeakoulutietoja, hakuesitteitä, ammattiuutiskirjeitä ja pääsytietoja. Ylläpitäjät voivat lisätä uusia tietoja, mukaan lukien perustiedot korkeakouluista ja yliopistoista, tiedot hakuesitteistä, asiaankuuluvia tietoja ammatillisista uutiskirjeistä ja erityisiä pääsytietoja. Järjestelmänvalvojat voivat myös muokata ja poistaa olemassa olevia tietoja.
Järjestelmän toiminnan aikana järjestelmä tallentaa käyttäjien toimintalokeja, mukaan lukien kirjautumistietueet, kyselytietueet ja tiedonhallintatietueet. Järjestelmänvalvojat voivat tarkastella toimintalokeja ymmärtääkseen järjestelmän käyttöä ja käyttäjien toimintatapoja.
Järjestelmän yleinen liiketoiminnan vuokaavio on esitetty kuvassa 3-1.
Prosessin kokonaiskuvaus on valmis. Järjestelmän toimintaprosessi on, että käyttäjät voivat kirjautua järjestelmään, arvioida käyttöoikeuksia identiteetin perusteella ja suorittaa tiedon kyselyä tai tiedonhallintaa .
Järjestelmän ei-toiminnallisten vaatimusten analyysi tarkoittaa järjestelmän suorituskyvyn, saatavuuden, turvallisuuden, luotettavuuden ja muiden vaatimusten näkökohtien analysointia ja määrittelyä. Tässä luvussa analysoidaan korkeakoulun pääsykokeiden palvelujärjestelmän ei-toiminnallisia vaatimuksia, mukaan lukien suorituskykyvaatimukset, saatavuusvaatimukset, turvallisuusvaatimukset ja luotettavuusvaatimukset.
1. Suorituskykyvaatimukset Järjestelmän tulee olla hyvä suorituskyky ja pystyä vastaamaan nopeasti käyttäjien pyyntöihin. Sisältää erityisesti seuraavat näkökohdat:
(1) Vastausaika: Järjestelmän vasteaikaa käyttäjän pyyntöihin tulee hallita 2 sekunnin sisällä käyttäjien toimintojen sujuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.
(2) Samanaikaisuusominaisuudet: Järjestelmällä tulee olla hyvät samanaikaisen käsittelyn ominaisuudet, ja sen tulee kyetä käsittelemään useita käyttäjien pyyntöjä samanaikaisesti, jotta vältytään järjestelmän kaatumisilta tai hitaalta vasteelta.
(3) Tietojenkäsittelykyky: Järjestelmän pitäisi pystyä käsittelemään tehokkaasti suuria tietomääriä tietojen tarkkuuden ja täydellisyyden varmistamiseksi.
2. Käytettävyysvaatimukset Järjestelmällä tulee olla hyvä käyttökokemus ja helppokäyttöisyys, ja sen tulee vastata käyttäjien tarpeita. Sisältää erityisesti seuraavat näkökohdat:
(1) Ystävällinen käyttöliittymä: Järjestelmän käyttöliittymän tulee olla ytimekäs ja selkeä, käyttäjän käyttötottumusten mukainen ja käyttäjän käyttöä helpottava.
(2) Toiminta on yksinkertainen ja helppo ymmärtää: järjestelmän toimintaprosessin tulee olla yksinkertainen ja selkeä, ja käyttäjät voivat aloittaa nopeasti ilman monimutkaista koulutusta.
(3) Virheenkäsittely ja kehotteet: Järjestelmässä tulee olla hyvä virheenkäsittelymekanismi, sen tulee pystyä havaitsemaan ja kehottamaan käyttäjiä virheellisiin toimintoihin ajoissa ja tarjoamaan vastaavat ratkaisut.
3. Turvallisuusvaatimukset: järjestelmässä tulee olla hyvä suojaus käyttäjien henkilötietojen ja järjestelmän tietoturvan suojaamiseksi. Sisältää erityisesti seuraavat näkökohdat:
(1) Identiteettitodennus: Järjestelmässä tulee olla käyttäjäidentiteetin todennusmekanismi, jolla varmistetaan, että vain todennetut käyttäjät pääsevät järjestelmään.
(2) Tietojen salaus: Järjestelmän tulee salata ja tallentaa arkaluontoiset tiedot tietojen vuotamisen estämiseksi.
(3) Lupien valvonta: Järjestelmässä tulee olla käyttöoikeuksien hallintatoimintoja ja eri käyttäjillä on oltava erilaiset käyttöoikeudet tietojen turvallisuuden ja eheyden varmistamiseksi.
4. Luotettavuusvaatimukset Järjestelmällä tulee olla hyvä vakaus ja luotettavuus, jotta varmistetaan, että järjestelmä toimii pitkään ilman vikaa. Sisältää erityisesti seuraavat näkökohdat:
(1) Vianpalautus: Järjestelmässä tulee olla automaattinen vianpalautusmekanismi, joka pystyy käsittelemään vikoja automaattisesti ja varmistamaan järjestelmän luotettavuuden.
(2) Tietojen varmuuskopiointi: Järjestelmässä tulee olla tietojen varmuuskopiointitoiminto ja varmuuskopioida järjestelmätiedot säännöllisesti tietojen katoamisen tai vahingoittumisen estämiseksi.
(3) Kirjaaminen: Järjestelmässä tulee olla täydellinen lokitoiminto, joka voi tallentaa järjestelmän toimintatilan ja käyttäjän toiminnot vianmäärityksen ja järjestelmän optimoinnin helpottamiseksi.
Analysoimalla ja määrittelemällä järjestelmän ei-toiminnallisia vaatimuksia voimme varmistaa, että järjestelmä pystyy vastaamaan käyttäjien tarpeisiin suorituskyvyn, käytettävyyden, turvallisuuden ja luotettavuuden suhteen sekä parantaa järjestelmän yleistä laatua ja käyttökokemusta.
Järjestelmän toiminnallisen moduulirakenteen kokonaissuunnittelu viittaa järjestelmän kunkin toiminnallisen moduulin yleiseen jakoon ja organisaatioon, jotta saavutetaan selkeiden toiminnallisten moduulien, järkevän rakenteen, helpon ylläpidon ja järjestelmän laajentamisen tarkoitus. Järjestelmän yleistä toiminnallista moduulirakennetta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon järjestelmän päätoiminnot ja vaatimukset sekä jakaa ja organisoida ne rationaalisesti toimintojen välisen korrelaation ja kytkennän mukaan. SSM-kehykseen perustuvan korkeakoulun pääsykokeiden palvelujärjestelmän kokonaistoiminnalliset moduulit voidaan jakaa seuraaviin moduuleihin:
1. Käyttäjähallintamoduuli: sisältää käyttäjien rekisteröinnin, kirjautumisen, henkilötietojen hallinnan ja muut toiminnot, joita käytetään järjestelmän eri käyttäjien, kuten ylläpitäjien ja opiskelijoiden, hallintaan.
2. Opistotietojen hallintamoduuli: käytetään järjestelmän kunkin korkeakoulun perustietojen hallintaan, mukaan lukien korkeakoulun nimi, osoite, yhteystiedot jne. sekä korkeakoulun ilmoittautumis- ja pääsytiedot.
3. Pääsyesitteiden hallintamoduuli: käytetään eri korkeakoulujen ja yliopistojen sisäänpääsyesitteiden hallintaan, mukaan lukien ilmoittautumissuunnitelmat, rekisteröintiajat, pääsyvaatimukset jne., jotta opiskelijat voivat kysyä ja ymmärtää ilmoittautumistietoja.
4. Ammatillinen uutiskirjeen hallintamoduuli: käytetään eri korkeakoulujen ja yliopistojen ammatillisten uutiskirjeiden hallintaan, mukaan lukien päänimet, akateeminen järjestelmä, koulutustavoitteet jne., jotta opiskelijat voivat tiedustella ja ymmärtää ammatillisia tietoja.
5. Hakutietojen hallintamoduuli: käytetään eri korkeakoulujen ja yliopistojen pääsytietojen hallintaan, mukaan lukien hakijoiden hakutulokset, hakuilmoitukset jne., jotta opiskelijat voivat tiedustella ja ymmärtää pääsytilanteen.
Yksityiskohtainen järjestelmän toiminnallinen rakenne on esitetty alla olevassa kuvassa 4-3.
Yllä olevat moduulit voidaan järjestää ja hallita Spring MVC:n kautta SSM-kehyksessä, ja jokainen moduuli on vuorovaikutuksessa ja kommunikoi asianmukaisten rajapintojen ja tiedonsiirtomenetelmien kautta. Samanaikaisesti moduuleja voidaan jakaa ja yhdistää tarpeen mukaan vastaamaan järjestelmän erityistarpeita.
Hän on omistautunut teknologian tutkimukselle yli 30 vuoden ajan ja hallitsee useita kieliä, kuten java, linux, javascript, php, css jne. Hän on tehnyt paljon työtä avoimen lähdekoodin tässä Kehittäjän dokumentaatioasema jakaaksesi teknologian kehityksen ongelman tulevaa käyttöä varten
